Vuonna 1943 toimintansa aloittanut kotiseutuyhdistys Keurusselän Seura ry. perusti kotiseutumuseon vuonna 1957. Aloitteentekijänä toimi seuran varaesimies, Keuruun kirkkoherra Lauri Kalliala.

Museoalue sijoitettiin Kippavuorelle, uuden kirkon taakse, jonne pystytettiin vuosina 1957-1973 kymmenen eri puolilta Keuruuta ostoin ja lahoituksin hankittua rakennusta. Päärakennuksena on Kukkamon tilan vanha asuinrakennus, minkä lisäksi pihapiirin kuuluvat Aholan talon kirkkoaitta, Einari Vuorelan lahjoittama aitta, Sivulan talon vilja- aitta, Sarakankaan riihi, Rajan kokkitalli, Kuuselan aitta (kärryliiteri), Iso-Huttulan paja, Ruusilan savusauna ja Ollilan tuulimylly. Rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta.

Museon perusnäyttely kertoo 1800-luvun talonpoikaisesta elämänmenosta Keuruulla. Kesäisin tiloissa järjestetään vaihtuvia erikoisnäyttelyjä eri aiheista.

Keurusselän Seura omistaa museorakennusten lisäksi pitäjän lainamakasiinin Keuruun keskustassa, Jylkynkiven ja Ison Vihan aikaisten sissipäälliköiden, Herpmannin poikain, muistoksi pystytetyn kappelin Ampialan kylässä sekä Ristaniemen myllyn Haapamäellä. Seuralla on myös oma kotiseutuarkistonsa, joka koostuu useista valokuva- ja asiakirjakokoelmista.

Vuonna 2004 kotiseutumuseon tiloihin perustettiin kivi- ja kasvimuseo, primus motorinaan Keurusselän Seuran johtokunnan jäsen Jukka Nikula. Innoituksensa hanke sai Keuruulta edellisvuonna löytyneestä, vähintään satoja miljoonia vuosia vanhasta meteoriittikraatterista. Kivi- ja kasvimuseon ensimmäinen perusnäyttely esittelee kraatterin ohella Keurusseudun geologiaa.