Keuruun seurakunnan perustamisvuotena pidetään vuotta 1628. Ensimmäinen kirkko rakennettiin Lapinsalmen länsirannalle, Lapinkankaalle. Se oli pieni puinen rukoushuone, jota nimitettiin Pyhän Mikaelin kappeliksi. Kappelin alle haudattiin Keuruun ensimmäinen kirkkoherra Akseli Thedorikinpoika, joka hukkui Tarhiaan vuonna 1646.

Toinen kirkko, pienehkö puukirkko, valmistui vuoden 1656 vaiheilla. Se valmistui noin 60 metriä nykyisestä vanhasta kirkosta kaakkoon. Se oli jyrkkäkattoinen ja suorakaiteen muotoinen. Kirkkoon tehtiin kellotapuli. Se purettiin huonokuntoisena kolmannen kirkon valmistuttua vuonna 1799.

Nykyisen Vanhan kirkon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1756. Rakennusmestarina ja suunnittelijana toimi vuosina 1756 - 1759 eteläpohjalainen Antti Hakola. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1758. Se nimettiin Adolf Fredrikin kirkoksi valmistumisajan hallitsijan mukaan. Menneiden sukupolvien uskosta kertovat kirkon maalauskoristelut maalasi Johan Tilén 1780-luvulla. Kirkko on säilynyt melko hyvin alkuperäisessä asussaan. Muutoksia tehtiin vuosina 1819 ja 1832. Ensin kirkko laudoitettiin, myöhemmin ikkunoita suurennettiin ja rakennettiin uusi sakasti kirkon itäpäätyyn.

Theodor Granstedin suunnittelema Keuruun uusi kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892. Se edustaa rakennusajalle tyypillistä uusgotiikkaa. Kirkon rakennusmestarina toimi Odert Laine. Kirkon alttaritaulut maalasi Eero Järnefelt.

Vanhaa kirkkoa ympäröi kirkkotarha kiviaitoineen. Jäljellä on kaksi kirkkotarhaan johtavaa porttihuonetta, eteläinen naisille ja läntinen miehille. Kirkkotarhaan on haudattu muun muassa useita Keuruun kirkkoherroja, taiteilija Lauri Santtu ja runoilija Einari Vuorela. Kirkkotarhan laidalla on esillä 15-hankainen 21 metriä pitkä kirkkovene Iso Valkonen, joka oli yksi Keurusselän viimeisistä kirkkoveneistä ja niistä nopein. Se valmistui vuonna 1879.

Lue lisää Keuruun vanhasta kirkosta

Lue lisää Keuruun uudesta kirkosta