Keuruulla merkittävimmät kulkureitit olivat pitkään vesireittejä. Kirkkoveneillä tultiin kirkkoon Mäntästä saakka. Keurusselän ensimmäinen höyrylaiva Keuru kuljetti vuodesta 1885 tavaraa, puuta ja matkustajia Kolhosta Mäntän kautta Keuruulle. Kirkkomatkalaisia kuljetettiin sunnuntaisin. Keuru-laivan liikennöinti loppui laivan huonokuntoisuuden vuoksi vuonna 1901.

Mäntän patruuna G.A.Serlachius osti siipirataslaiva Elias Lönnrotin Keuruulle vuonna 1890. Laivan oli rakennuttanut Adolf Törngren ja se liikennöi vuodesta 1865 ensin Pyhäjärvellä ja sitten Näsijärvellä. Laivan nimi johtui siitä, että Elias Lönnrot oli toiminut Törngrenin omistamassa Laukon kartanossa kotiopettajana. 80 hevosvoiman höyrykone liikutti 31 metriä pitkää laivaa 20 kilometrin tuntivauhdilla.

S/s Elias Lönnrotin tarkoituksena oli kuljettaa Keurusselällä rahtia ja puutavaraa, mutta sunnuntaisin se kuljetti myös kirkkoväkeä pappilan rantaan. Rautatien tultua Keuruun kirkonkylään vuonna 1897 matkustajat ja tavaraliikenne siirtyivät vähitellen kiskoille. Liikenne Mäntästä Keuruulle tehtiin vielä siipirataslaivalla.

S/s Elias Lönnrot sai kilpailijan vuonna 1912, kun Kolhon Höyrysaha osti Tähti-nimisen höyrylaivan. Se liikennöi Kolhosta Keuruulle kahdesti viikossa. Vilppulan ja Mäntän seurakuntien itsenäistyminen ja siitä johtunut kirkkoliikenteen väheneminen sekä Keuruu-Kolho maantien valmistuminen olivat lopullisia iskuja Keurusselän laivaliikenteelle. S/s Elias Lönnrot romutettiin Mäntässä vuonna 1926. Jäljelle jäi vain ruori, joka kuuluu Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin.

Keuruulla heräsi 1980-luvun alussa ajatus m/s Elias Lönnrotin palauttamisesta Keurusselälle. Laivan dieselmoottorilla varustettu kopio valmistui Valmetin Laivateollisuus Oy:n telakalla Turussa. Laiva tuotiin maanteitse Keuruulle ja se alkoi liikennöidä kesäkuussa 1986. Tänään m/s Elias Lönnrot on tärkeä osa Keuruun matkailuelämää. 


Lisätietoa: