Kaupungin keskustassa Keuruun vanhan kirkon ja Lapinsalmen välissä sijaitseva Punnosen talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Se säilyi purkamatta maantien laajennuksessa 1960-luvulla ja kuuluu tärkeänä osana Keuruun keskustan vanhaan rakennuskantaan.

Aluksi talossa asui asemamies Lilja, jonka mukaan talon alkuperäinen nimi on Liljala. Pieni mökki käsitti nykyisen keittiön ja mahdollisesti myös ruokailuhuoneen. Maanmittausinsinööri Matti Näkki osti talon ilmeisesti vuonna 1915 ja laajensi talon nykyiseen muotoonsa. Näkki oli aiemmin rakennuttanut Keuruulle useita taloja. Liljalaan muutti 1940 -luvun alussa maanmittausinsinööri Emerik Punnonen vaimoineen. Punnosilla oli vuokralaisia ja heidän aikanaan talossa sijaitsi myös hammaslääkärin vastaanotto. Taloa alettiin kutsua asukkaidensa mukaan Punnosen taloksi.

Sekä Näkeillä että Punnosilla oli sama taloudenhoitaja Anni Määttä, joka oli talon pitkäaikaisin asukas. Hän muutti taloon 1920-luvun alussa ja asui siinä aina vuoteen 1981, jolloin hän joutui vanhainkotiin. Näkit olivat jättäneet Anni Määtälle elinikäisen asumisoikeuden taloon. Punnosilta hän peri talon vuonna 1960.

Anni Määtän muutettua vanhainkotiin Keuruun kaupunki osti talon irtaimistoineen. Erinomaisesti säilynyt irtaimisto tuo esille 1920 -ja -30 -lukujen virkamieskodin elämäntapaa. Keuruun Taiteilijaseura aloitti näyttelytoiminnan talossa vuonna 1989. Toisessa päässä taloa asui vuokralainen. Kesällä 2005 taiteilijaseura kunnosti myös vuokralaisen asunnon näyttelykäyttöön.