Toisen maailmansodan aikana Keurusseudun miehet taistelivat pääasiassa Kevyt osasto 10/7 ja Jalkaväkirykmentti 30/21 joukoissa sekä jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 48:ssa ja useissa muissa joukko-osastoissa.

Keuruulla perustettujen joukko-osastojen JR 30/21 ja Kevyt osasto 10/7 muistolaatta paljastettiin kansallisena veteraanipäivänä huhtikuussa 2003. Se kiinnitettiin rautatieaseman ja pappilan välisellä alueella olevan pappilan jyväaitan seinään. Alue on nimetty Veteraanipuistoksi. Näin haluttiin kunnioittaa Keurusseudun sotaveteraaneja.

Jalkaväkirykmentti 30

Syksyllä 1939 muodostettiin Keuruun sotilaspiirin alueelta evl. Armas Kempin komentama jalkaväkirykmentti 30. Rykmentin tunnus oli 1.1.1940 lähtien JR 21.
Keuruun asemalta kuormattiin 12 päivänä lokakuuta 1939 viiteen junaan yhteensä 2955 miestä ja 489 hevosta ajokaluineen. JR 30 kuljetettiin Karjalan kannakselle, Taipaleen lohkolle, missä se taisteli kunniakkaasti koko talvisodan 105 päivää.

Taistelupaikkoina muun muassa Taipaleenjoki, Terenttilä, Koukunniemi, Kirvesmäki.

Rykmentti kärsi raskaat tappiot: Kaatuneina ja kadonneina n. 550 sekä haavoittuneina yli 1200 miestä. Yhteensä se oli noin 60 % alkuperäisestä vahvuudesta. Rykmentin mustin päivä oli 7.12.1939, jolloin kaatui 46 taistelijaa. Runoilija luutnantti Yrjö Jylhän Soinin komppania menetti tuolloin kaatuneina Koukunniemessä 24 miestä ja saman verran haavoittuneina.

Mutta rintama kesti.

”Mitä vannottiin se pidetty on,
yli päämme kun löi tulilaine”
Yrjö Jylhä

Keuruun Sotainvalidit ry
Keuruun Sotaveteraanit ry
Keurusseudun Rintamamiesveteraanit
Keski-Suomen pioneerikilta ry